Voi elämä, että aikaa on kulunut viime kirjoituksesta. Yli vuosi. On siis aika päivittää veljesten kuulumisia..

Jos kuitenkin ensimmäiseksi kerron kuinka kävi Pipsa tyttösen. Pipsallahan todettiin maitorauhaskasvain ja antibioottikuurin jälkeen patti ei osoittanut minkäänlaisia pienenemisen merkkejä, niin emme nähneet enää syytä jatkaa Pipsan kärsimyksiä, vaan päästimme tytön sateenkaarisilloille 9.11.2009. 

Ikävä on kova edelleen, mutta uskon, että Pipsalla on nyt hyvä olla.

 

Sitten veljesten kuulumisiin. Valitettavasti joudun jatkamaan edellistä aihetta Villen kuulumisia kertoessani, sillä olen löytänyt myös Villen kainalosta saman tyyppisen pahkuran kuin löysin Pipsan kyljestä. Pelkään, että Villelle on tullut sama kasvain, vaikka ikää pojalla ei ole vasta kuin 8 vuotta  Eläinlääkärille poika pitäisi marssittaa hetimiten, mutta jotenkin pelko on vallannut mieleni ja sinne meneminen tuo mieleen Pipsan ja sen kuinka nopeasti jouduin luopumaan siitäkin, vaikka lääkärille mennessä emme tienneet silloin joutuvamme luopumaan Pipsasta niin äkkiä. Pelkään siis, että saan kuulla joutuvani luopumaan myös Villestä. Ville on vanhin pojista, joten en kykene edes ajattelemaan siitä luopumista niin ettei silmät täyty kyynelistä. 

Niilo on edelleen samanlainen pirruuden jakaja kuin ennenkin. Ei vieläkään antaudu omin ehdoin syliin, mutta jonkun verran on alkanut pyytämään hellyyttä ihan oma-aloitteisesti. Eli toivo elää, että jonain päivänä saan pidettyä sitäkin sylissä ilman, että alkaa heti kynsimään ja rimpuilemaan. 

Pekun tulehtuneet huulipoimut ovat kokeneet ihmeparantumisen! Ne eivät enää vaivaa poikaa enää ollenkaan, eikä se haise yhtään pahalle. Mutta koputetaan nyt varalta puuta.. 

Nenäpunkit tosin ovat olleet taas riesana kesän aikana kaksi kertaa ja eivät näy lähtevän kirveelläkään. Nyt odotellaan talven tuloa ja toivotaan, että nenäpunkeista ei olisi enää harmia pitkiin aikoihin. Muuten poika on ollut ihan terveenä, mitä maha nyt välillä reistailee, mutta se on ihan pientä verrattuna nenäpunkkeihin ja tulehtuneisiin huuliin. 

On alkanut tulemaan Pekulle vähän liikaa lisäkiloja, niin pitäisi laittaa koira dietiille ja kuntokuurille ja samalla jos siinä itekki hyötyis. On vaan ollut vähän liian kovia pakkasia, ettei olla viititty kovin lenkkeillä. Ostin Pekulle takinkin, että pärjää toinen pakkasilla, kun meinaa olla niin herkkähipiäinen, että palelee todella herkästi pakkasilla. Ja hyväksi ollaan todettu. 

Siinäpä niitä kuulumisia jonkun verran. 

Killit lintuvahdissa

Valitettavasti tällä hetkellä elämme aikaa, jolloin kaikki ajatukseni ovat koiravanhus Pipsassa, joka on ollut ilonani kohta 12 vuotta, mutta nyt viime perjantaina saimme kuulla, että Pipsan kyljestä löytynyt suurehko patti on maitorauhaskasvain. Pipsalle annettiin 10 päivää kestävä antibioottikuuri ja lääkettä kipuihin, koska kasvain oli pahasti tulehtunut. Eläinlääkäri ei kovin hyvää ennustetta antanut Pipsalle, toivoi että antibiootit saisivat patin pienenemään ja erite lakkaisi vuotamasta, mutta jos muutosta ei tapahdu, ainut järkevä vaihtoehto on antaa tytölle viimeinen piikki 

Toki leikkauskin olisi mahdollista, mutta noinkin vanhalle koiralle leikkaus on iso operaatio, josta se ei välttämättä heräisi ollenkaan. Ja kyseinen kasvain mahdollisesti voisi uusiutua tai etäpesäkkäitä voisi olla jo sen verran, että sinänsä leikkaus ei välttämättä juurikaan auttaisi. Eläinlääkäri oli sitä mieltä, että parempi vaihtoehto tässä tapauksessa olisi päästää Pipsa sateenkaarisilloille. 

Mutta toivoa en ole menettänyt, etteikö vanhus siitä parantuisi sen verran, ettei hyvästejä tarvitsisi vielä antaa. Pipsa kuitenkin on edelleen todella pirteä, syö hyvin, eikä vaikuta edes kovin kipeältä. Ainut mikä huolestuttaa on se, ettei patti ala näyttää tervehtymisen merkkejä. 

Sitten kuulumisia veljeksistä..

Peku on taas syönyt yhden lääkekuurin nenäpunkkeihin ja näyttää edelleenkin vielä ryystävän henkeä, vaikka viimeisestä lääkkeestä on jo viikon verran aikaan. Jos ryystämiset edelleen jatkuu, pakko viedä koko poika näytille eläinlääkäriin!

 

Peku haluaa esitellä kaikille uutta hienoa palloaan, jonka sai tänään. Edelliset ovat menneet rikki tai viimeksi ostamani pallo oli niin kova, ettei sillä sisällä voinut leikkiä, joten se jouti pihaleikkeihin. Tämä uusi on juuri sopivan kokoinen ja sopivaa materiaalia sisäleikkeihin.

Eikös olekki poika ylpeä pallostaan

 

Seuraavassa kuvassa Peku on päässyt kalareissulle minun ja vanhempieni mukaan.

Ja tottakai makkaraa paistettiin ja pienet spanielin silmät anelivat päästä osingoille. Pakkohan sille oli antaa!

Muuten reissu meni hyvin, mutta Peku oli koko ajan minun kintereillä, eikä oikein hoksinut, että maastoa olis voinut tutkia ihan ominkin päin, kun kuitenkin maita ja mantuja oli ympärillä vaikka millä mitalla. Uimassakin toisen piti päästä käymään, kun me muut yritettiin siinä samassa lammessa onkia, joten eihän siitä meinannut tulla mitään.

Niilo nikkuraisesta piti ottaa kuva, kun mies niin tyylikkäänä makoili olohuoneen lattialla...

Ja pitihän se Villestäkin napata kuvajainen, kun toinen oli omassa rakkaassa boksissaan nukkumassa

Peku poika sai vihdoin ja viimein sen kesäturkin, josta kauan haaveilin, mutta kun itse en omista trimmauskonetta, niin eipä se onnistunut ennen kuin Marja ihana ystäväni tuli Oulusta asti tänne meille kynimään tuon pikku miehen..

Ja siitähän lähti karvaa.. tässä todiste..

Niilo siinä asiantuntijan ominaisuudessa seuraili taustalla, että kaikki sujuu mallikkaasti

Ja tässä hiukan huono kuva lopputuloksesta, joka tosin on otettava pari viikkoa sen jälkeen kuin turkki leikattiin, mutta joka tapauksessa..

Niilo siinä taas linssiludena päässyt äimistelemään kuvaan parhaalla mahdollisella asennolla  Ja vieläpä Villen kaivamassa kolossa.. siinä on hyvä kölliä kun itse kaivuumies istuu sisällä arestissa, kun ei osannut olla ulkona kunnolla, vaan karkasi heti kun mahollisuus oli.

Kuvassa myös Pekun rakas pallo, joka on kärsinyt kovia.. nyt se tosin löytyy roskiksesta ja uutta ollaan ostamassa. Ei tosin samanlaista, kun eihän tuommonen Pekun käytössä kestä pitkään.

Että kiitokset vaan Marjalle kun viitit taas trimmailla poikaa! Ollaan erittäin tyytyväisiä.. jopa meijän äiti sano, että tuommosena se Pekun turkki pitää vastedeski pitää. Ja näin me yritämme!

 

Lumet ja jäät on sulaneet ja Peku on päässyt heittämään talviturkinki pois jo pariin otteeseen.. Poika tykkää tosi paljon uida!

Tässä pari tooosi huonoa kännykuvaa..  outo möykky vedessä on Peku :D

Pekun nenäpunkki lähti lääkkeillä, vaikka aluksi näytti ettei se millään parane, mutta onneksi poika parani.

Kissat ovat välillä ulkoilleet takapihalla.

Tässä vielä pari kuvaa kissoista..

Niilo The Viidakkomies

Villellä on aina niiiin tyylikkäitä asentoja :D

Bestikset ja äitin rakkauvet!

Ja sit vielä yks äitin rakkaus..